Pyhät reliikit ja katolinen kirkko 18.02.07
Posted by Javi Salazar in Faktat ja myytit, Katolinen kirkko.7 comments
Eräs lukija oli kerran toivonut minulta selostusta siitä, mikä on reliikkien merkitys tavalliselle katolilaiselle. Yritän tässä vastata sen perusteella, mitä olen henkilökohtaisesti kokenut ja nähnyt.
Olenko itse tavannut, nähnyt, koskenut reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä? Itse asiassa kyllä, ja melkeinpä voisin sanoa että useinkin. Tietääkseni tällä hetkellä minulle lähimmät reliikit sijaitsevat Helsingin katolisessa katedraalissa, jossa säilytetään pyhän Henrikin kyynärpään luu, sekä Helsingin Opus Dein keskuksen kappelissa, josta löytyy pieni Opus Dein perustajan pyhän Josemarian reliikki. Piispa Henrikin pyhäinjäännös sijaitsee kaikkien nähtävissä pääalttari etuseinässä, tavallaan siihen upotettuna. Se on sikäli harvinainen reliikki, että sen samassa yhteydessä löytyi aikoinaan pieni selityskäärö, jossa vahvistetaan luun olevan pyhän piispan jäännös. Käärö on peräisin 1300 luvulta.
En nyt rupea luettelemaan niitä reliikkejä, joita olen nähnyt kotimaassani Espanjassa, luettelo olisi hieman pitempi 
Palvooko sitten katolilainen pyhimyksiä, ihmisiä loppujen lopuksi? No ei nyt sentään. Tietysti katolisen uskon minusta hieman tahallaan väärin käsittäneet ihmiset ovat yleensä käyttäneet pyhien palvomista arvostelukeinona. Todellisuudessa katolilaisten suhde pyhimyksiin on varsin helppo selittää, ainakin niin minä asian näen. Pyhimys ei ole täydellinen ihminen, vaan sellainen joka on oikeasti elänyt esimerkillisen kristillisen elämän, ja jota muut uskovaiset voivat pitää hyvänä mallina saavuttaakseen kaikkien kristittyjen päämäärän, taivaan.
Miksi katolilaiset sitten rukoilevat neitsyttä Mariaa ja muita pyhimyksiä? Me itse asiassa pyydämme heiltä esirukouksiaan, toisin sanoen käytämme heitä apuna kääntyessämme Jumalan puoleen. Rukoilemme Jumalaa, mutta ymmärrämme samalla, että kirkko on perhe, johon kaikki kuulumme (maan päällä, kiirastulessa ja taivaassa olevat). Niinpä myös muistutamme niille, jotka asuvat jo lähempänä Jumalaa, että hekin rukoilisivat meidän maan päällä vaeltavien puolesta.
Minusta se on vähän sama kun jos oma äitini olisi presidentin avustaja. Jos joskus olisi tarvetta jutella presidentin kanssa, tietysti äitini auttaisi tapaamisen järjestämisessä 
Eikö ole hyvin inhimillinen, jopa perheenomainen, tämä taivaassa olevien ihmisten kohteleminen? Minusta se on mainio asia.
Miksi muuten reliikit? No sanotaan, että reliikit muistuttavat meitä taivaan ’sukulaisistamme’, siksi ne ovat katolilaisille tärkeitä. Ne auttavat elämään yhteydessä taivaan kristittyjen kanssa ja pitämään mielessä päämääräämme!
Takaisin varhaiskristilliseen arkeologiaan 13.02.07
Posted by Javi Salazar in Arkeologia, Faktat ja myytit.add a comment
Nyt on todellakin liian kauan aika siitä, kun viimeksi ehdin tarttua tietokoneeseen blogin merkeissä. Täytyy vain todeta, ettei aika aina riitä kaikkeen, mitä haluaa tehdä 
Ei se mitään, jatketaan matkaa eteenpäin, ei itketä tiistaina.
Voin tässä vaiheessa ilmoittaa, sanoisinko julistaa, että olen saanut käsiini mielenkiintoisen ja asiantuntevan perusoppikirjan varhaiskristillisestä arkeologiasta. Julkaisijana on Navarran yliopiston professori. Olen jo aiemmin lueskellut tätä teosta, mutta yhdessä vaiheessa kadotin suureksi harmikseni kirjan. Nyt olen saanut käytetyn kappaleen erään espanjalaisen tuttavani ystävällisen etsinnän ansiosta.
Nyt siis lukemaan rauhassa, varmasti kirjoittelen jatkossa joitakin kommentteja liittyen krijan sisältöön. Muistan kiinnostuneeni Pietarin pääkallon kohtalosta silloin kun luin sen ensimmäisen kerran. Pietarin pääkallo, kun sitä ei löydetty Vatikaanin haudasta muiden luiden kanssa.
Opiskelijakoti Helsingissä 18.01.07
Posted by Javi Salazar in Opus Dei.add a comment
Suomessa eräät Opus Dein jäsenet ovat perustamassa lähiaikoina opiskelijakotia Helsingin Töölöön. Itse tiedän mistä puhun, sillä olen aktiivisesti mukana hankkeessa
Projekti on vasta alkumetreillä. Arvioni on se, että opiskelijakoti avaa ovensa joskus vuoden 2008 lopulla. Tämä on ensimmäinen Opus Dein jäsenten ja ystävien aloittama keskus Suomessa, jossa tulee asumaan muitakin kuin Opus Dein jäseniä. Opiskelijakoti on siis kaikille auki, ei vain katolilaisille eikä edes kristityille.
Parastaikaa laaditaan projektia, suunnitellaan huoneistoa, siivotaan, remontoidaan jne. Töitä siis riittää lähikuukausina! Ja jos joku on kiinnostunut tutustumaan paikan päällä, sen kun kertoo, niin esittelen opiskelijakotia mielelläni
PS: Ystävä muuten kertoi, että tänään oli aiheesta artikkeli Kotimaa -lehdessä…
Faktaa Opus Deistä 9.01.07
Posted by Javi Salazar in Faktat ja myytit, Opus Dei.9 comments
Olen saanut muutaman kommentin liittyen Opus Dein toimintaan, joissa kysyttiin omia henkilökohtaisia kokemuksiani. Kerron niistä ihan mielelläni, ei siinä mitään. Oikeastaan tykkään kertoa, minusta Opus Dei on sen verran kiinnostava ja ajankohtainen ‘aihe’. Kaipaisin kuitenkin tarkempia tiedusteluja, en oikein osaa päättää, mitä lukijoita kiinnostaa.
Joten jos aihe kiinnostaa, olisin kiitollinen mahdollisista kysymyksistä, kommenteistä, ehdotuksista, tms. Yritän vastata yli kymmenen vuoden kokemuksieni perusteella
Antiokeian Ignatios ja Jeesuksen jumaluus 4.01.07
Posted by Javi Salazar in Apokryfiset kirjat, Evankeliumit, Faktat ja myytit, Gnostilaisuus.2 comments
Nyt on sittenkin joululoma takana ja elämä edessä. Lomapäivät vietin Liettuan maaseudulla ja niinpä viihdoin löytyi aikaa mielenkiintoisten tekstien lueskelemiseen. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisema Apostolit isät kulki aina mukanani. Matkan aikana on ehditty tutustua perusteellisemmin sekä paavi Kleemensin kirjeeseen korinttilaisille että Antiokeian piispan Ignatioksen kirjeisiin, jotka hän kirjoitti ollessaan matkalla Roomaan teloitettavaksi.
Kleemensin kirje ei kuulu problemaattisiin teksteihin. Se on ensimmäinen uuden testamentin ulkopuolella oleva kristillinen kirjoitus, jonka tehtävästä, ajankohdasta ja kirjoittajasta on luotettavat historialliset tiedot. Kleemensin kirje on erittäin vanha, mahdollisesti kirjoitettu samoihin aikoihin kuin ensimmäiset evankeliumit. Puhutaan siis vielä ensimmäisestä vuosisadasta eli kirjeen kirjoittaja on hyvin todennäköisesti tuntenut henkilökohtaisesti Jeesuksen aikaiset apostolit ja opetuslapset. Kosketus alkuperäiseen kristinuskoon on siis ilmiselvä. Kleemens on tradition mukaan Pietarin kolmas seuraaja Rooman piispana, ja kirkkohistorioitsija Eusebius sijoittaa hänen paaviutensa vusiin 92-101.
Ignatioksen kirjeet ovat lähes yhtä vanhoja kuin Kleemensin kirje. Ignatios toimi Antiokeian tärkeän paikallisen kirkon piispana ja joutui kristittyjen vastaisen vainon uhriksi keisari Trajanuksen hallituskaudella (v. 98-117). Kaikki seitsemän kirjettä Ignatios ehti kirjoittaa matkallaan Roomaan, jossa kuolemaantuomio pantiin täytäntöön (Ignatios joutui petojen hampaisiin). Kirjeet tarjoavat näin ollen harvinaisen luotettavaa tietoa kristikunnan oloista ensimmäisen ja toisen vuosisadan taitteessa. Kirjeissä Ignatios varoittaa selkein sanoin lahkolaisten väitteistä ja vääristä opeista. Kirkon piispana hän pyrkii suojelemaan eri paikallisten kirkkojen ykseyttä omaan piispaansa. Mielenkiintoisinta on se, että piispa Ignatios keskittyy ennen kaikkea vahvistamaan lukijoiden uskoa Jeesuksen todelliseen ihmisyyteen ja todelliseen jumaluuteen. Kun on lukenut nämä kirjeet, ei voi enää erehtyä: alkukristityt olivat vakuuttuneita siitä, että Jeesus on Jumala, tämä seikka ei tietenkään ollut minkään 300 -luvun kirkolliskokouksen tai keisarin keksintö. Historia, armahda!
Kirjeistä käy siis ilmi, että jo apostolien aikana lahkolaiset ryhmät olivat arkipäivää. Ryhmiä ja oppeja oli joka lähtöön. Da Vinci koodin ‘ansiosta’ julkisuuteen nousseet gnostilaiset lahkot olivat vain yksi lahko-oppi lisää monien muiden joukossa.
Lopuksi liitän vielä muutamia kohtia Ignatioksen kirjeistä.
Ignatios (…) kirjoittaa Vähän Aasian Efesossa olevalle autuaaksi ylistettävälle seurakunnalle, jota Isä Jumala runsaskätisesti on siunannut suuruudella ja joka ennen aikojen alkua on Isän ja Jeesuksen Kristuksen, meidän Jumalamme, tahdosta edeltä määrätty aina säilymään yhdistyneenä pysyvään kirkkauteen ja valittuna Kristuksen todellisessa kärsimyksessä. (Efes. alkutervehdys)
Yksi on lääkäri, lihallinen ja hengellinen, syntynyt ja syntymätön, lihaan tullut Jumala, kuolemaan tullut todellinen elämä, sekä Mariasta että Jumalasta syntynyt, ensin kärsimyksen alainen, sitten sen ulkopuolella, Jeesus Kristus, meidän Herramme. (Efes. 7, 2)
Teille, jotka olette lihan ja hengen puolesta liittyneet hänen (Jeesuksen) kaikkiin käskyihinsä, järkähtämättömästi täytetyt Jumalan armolla ja viimeistä myöten puhdistetut kaikesta vieraasta väristä, minä toivotan runsasta menestystä ilman moitetta Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Jumalassamme. (Room. alkutervehdys)
Jeesuksen historiallisuuden vuosi 21.12.06
Posted by Javi Salazar in Apokryfiset kirjat, Evankeliumit, Gnostilaisuus, Käärinliina.1 comment so far
Kieltämättä. Jeesuksesta on väitelty ja keskusteltu enemmän kuin koskaan. Fiktiviseen amerikkalaiseen jännäriin perustuva Hollywood elokuva on nostanut kiinnostusta vielä korkeammalle. Hollywoodit ja pokkarit vaikuttavat ihmisiin paljon tehokkaammin kuin professorin luento, ja sitä on todettu jälleen kerran tässä yhteydessä.
Vusoi 2006 on todellakin ollut Jeesuksen historiallisuuden vuosi. Niin voisi sanoa…
Ja sitten juuri tänään näitä ajatuksia mietiskellessäni, törmäsin uutuuskirjaan, joka on aiheesta kiinnostuneille pakkohankinta (siinä viime hetken joululahjavinkki). Mitä tiedämme Jeesuksesta -teoksen on kirjoittanut Timo Junkkaala. Hän on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti. Kirjan kannessa näkyy osa Torinon käärinliinasta positiivikuvasta. Näin kirjaa mainostetaan Kotisatama.netissä:
Jeesus on juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Gnostilaisten tekstien synnyttämä viimeaikainen kohu väittää, että kirkko on pimittänyt totuuden Jeesuksesta. Jotkut epäilevät vielä, onko hän koskaan edes elänytkään.
Mitä me todella tiedämme Jeesuksesta? Kuka hän oikein oli? Mihin hän pyrki? Voimmeko löytää totuuden kirkollisen kuorrutuksen alta? Mikä on faktaa ja mikä fiktiota?
Timo Junkkaala tutkii tässä kirjassa, mitä Jeesuksesta voidaan Raamatun ja muiden antiikin tekstien valossa tietää. Kirjoittaja tarkastelee mm. DAN BROWNIN Da Vinci -koodin esiin nostamia kysymyksiä Jeesuksen salatusta elämästä ja Koraanin käsitystä Jeesuksesta.
Kirjassa on runsaasti lainauksia alkuperäisistä lähteistä.
Jos on kiinnostusta, kirja löytyy myös bookplus.fi -nettikaupasta (http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9518884250).
Historiallinen Jeesus: evankeliumien aitous 15.12.06
Posted by Javi Salazar in Apokryfiset kirjat, Evankeliumit, Gnostilaisuus.1 comment so far
Muutama viikko sitten sain tiedon erään ystäväni nettisivustosta, jossa pohdiskellaan monia eri apologeettisia kysymyksiä. Siinä on tietysti tekijän omat näkemykset, mutta tietyissä aiheissa olen pitkälti samaa mieltä. Törmäsin mielenkiintoiseen Jeesuksen historiallisuutta käsittelevään kirjoitukseen. Muutamia otteita tässä koskien evankeliumien aitoutta. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.hyviauutisia.com/apologetiikka/
Evankeliumien aitous
Ensiksi on vastattava haasteeseen evankeliumien aitoudesta. Mistä tiedämme, että Jeesuksen opetuslapset Matteus ja Johannes sekä Pietarin ja Paavalin kumppanit Markus ja Luukas todella kirjoittivat heidän mukaansa nimetyt Raamatussamme olevat evankeliumit? Mistä tiedämme, että lähes 2000 vuotta sitten kirjoitetut tekstit ovat pysyneet samoina meidän päiviimme saakka? Miksi hyväksymme vain Raamatun evankeliumit emmekä muita varhaisia evankeliumeita?
Kristittyjen onneksi Uuden testamentin tekstien aitoudesta on enemmän historiallista näyttöä kuin mistään muista antiikin ajan kirjoituksista. Ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta on useita todisteita siitä, että evankeliumit ovat todella saaneet syntynsä apostolisissa käsissä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Eusebiuksen kirkkohistoriassa siteerattu apostoli Johanneksen opetuslapsen Polykarpuksen opetuslapsi Ireneus Lyonilainen, joka kirjoitti 100-luvun loppupuolella: ”Matteus julkaisi heprealaisten keskuudessa kirjoitetun evankeliumin, kun Pietari ja Paavali olivat Roomassa julistamassa evankeliumia ja perustamassa kirkkoa. Heidän lähtönsä jälkeen Markus, Pietarin oppilas ja tulkki, jätti meille kirjallisesti sen, mitä Pietari julisti. Luukas, Paavalin kumppani, pani kirjaan Paavalin julistaman evankeliumin. Sitten myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin oleskellessaan Efesossa Aasiassa.” (Kirkkohistoria 5:8:2–4, Harhaoppeja vastaan 3:1:1)
Evankeliumien kirjoittajista oltiin ensimmäisillä vuosisadoilla laajasti samaa mieltä, eikä ole päteviä todisteita vaihtoehtoisista kirjoittajista. Jos alkukirkko olisi itse kirjoittanut evankeliumit ja valehdellut niiden kirjoittajista, harhaoppiset olisivat saaneet siitä mainion tilaisuuden todistaa kristityt huijareiksi, eivätkä he olisi hyväksyneet näitä evankeliumeja. Tapahtui kuitenkin päinvastoin – kirkon vastustajat käyttivät myös lähteinään apostolisia evankeliumeita. Kirkko olisi tuskin myöskään valinnut kahta apostolien joukkoon kuulumatonta (Markus ja Luukas) sekä paheksuttua publikaania (Matteus) evankeliumien kirjoittajiksi. Jos he olisivat halunneet teksteilleen uskottavuutta, he olisivat tehneet kuten esimerkiksi gnostilaiset julkaistessaan omat evankeliuminsa – he nimesivät ne mm. Pietarin, Marian ja Tuomaksen mukaan.
Evankeliumien tekstien säilymisestä vääristelemättöminä on myös valtavan vahvaa todistusaineistoa. Kun suurin osa säilyneestä antiikin kirjallisuudesta on vain muutaman muinaisen käsikirjoituksen varassa, Uuden testamentin teksteistä on olemassa noin 24 000 käsikirjoitusta eri kielillä eri aikoina ja eri paikoissa. Kun muut antiikin kirjallisuuden säilyneet käsikirjoitukset ovat peräisin 500–1500 vuotta alkuperäistekstin kirjoittamisen jälkeiseltä ajalta, Uuden testamentin käsikirjoituksia on säilynyt ajalta, joka on vain sukupolven päässä alkuperäiskirjojen kirjoittamishetkestä (ensimmäinen katkelma Johanneksen evankeliumista n. vuodelta 125). Tämän lisäksi varhaisten kristittyjen kirjoittamien muiden tekstien sisältämistä sitaateista voitaisiin koota koko Uusi testamentti muutamia jakeita lukuun ottamatta, ja koska kirkkoisien jatkumo alkaa apostolisista ajoista asti, ei Uuden testamentin vääristyminen ole sijoitettavissa mihinkään ajanjaksoon.
Vaikka eri käsikirjoituksissa onkin useita eroavaisuuksia, nämä johtuvat lähinnä kirjoitusvirheistä ja muista epäolennaisista seikoista. Yksikään kristillinen opinkappale ei perustu raamatunkohtaan, jonka epäiltäisiin olevan myöhempi lisäys. Kaiken kaikkiaan 97–99% Raamatuissamme olevasta Uudesta testamentista on varmasti alkuperäisessä muodossaan, ja variaatiotkin on yleensä merkitty mukaan alaviittein. Yhteenvetona voidaan todeta, että Uuden testamentin tekstit ovat varmasti tarkimmat ja luotettavimmat aikoihimme asti säilyneet antiikinaikaiset kirjoitukset. Evankeliumeita ei voi torjua historiallisin perustein, sillä silloin jouduttaisiin torjumaan samalla koko muinainen historia – ainoa syy olla uskomatta niihin onkin niiden ihmeellisessä sisällössä, jonka luotettavuutta tutkimme seuraavaksi.
Taustatietoa Valencian maljasta netissä 5.12.06
Posted by Javi Salazar in Arkeologia, Evankeliumit, Faktat ja myytit, Gnostilaisuus, Katolinen kirkko.add a comment
Viime viikkoina on ollut yllinkyllin kaikennäköistä tekemistä, harmittaa todella etten ole päässyt blogia päivittämään. Meillä on töissä tapana tehdä puolikasta työpäivää aina itsenäisyyspävän aattona, että nyt oli pakko tarttua ‘kynään’.
Tällä kertaa pistän lyhyesti muutamia linkkejä taustaietoon Valencian graalista, niin kuin olin aiemmin luvannut. Ikävä kyllä parhaat sivustot ovat ymmärrettävistä syistä espanjankielisiä, niitä en tässä mainitse (jos joku on kiinnostunut, voin toki tarvittaessa tiedottaa niistä).
- The Grail of the last supper: esteettisesti ei mikään ihme, silti tietorikas.
- Catholic Encyclopedia: ytimekäs ja asiallinen (ehkä liian asiallinen )
- The Grail Code: mielestäni todella nerokas ja kiinnostava blogi.
- St. Laurence and the Holy Grail: The Story of the Holy Chalice of Valencia: Janice Bennettin kirja Valencian pyhästä Graalista saatavilla Amazonista.
- Is This Chalice The Holy Grail? Ignatius Pressin haastattelu St. Laurence and the Holy Grail -teoksen kirjoittajan kanssa.
Valencian pyhä Graali aito? 23.11.06
Posted by Javi Salazar in Arkeologia, Evankeliumit, Faktat ja myytit, Gnostilaisuus.3 comments
Lyhyt merkintä lähinnä vastatakseni Marian asialliseen kommenttiin. Käytän taas Oslon lentoasemalla turhaa odotteluaikaa blogin hyväksi
Kun näkee Valencian katedraalissa säilytetyn maljan, sen rikkaus ja jalokivien kirkkaus herättävät toki epäilyksiä sen aitoudesta. Eihän Jeesus mennyt käyttämään sellaisia kalliita astioita, hän kun puhui rikkaiden mahdottomuudesta päästä taivaaseen, eihän?
Epäilykseen on aihetta… on ja ei ole.
Asiaa tarkemmin tutkineiden mukaan koristelut, jalokivet yms. on selvästi (ja todistetusti) lisätty myöhemmässä vaiheessa – siis joskus 1500 -luvulla – tästä ei ole epäilystäkään. Alkuperäinen Jeesuksen käyttämä malja olisi siis koristeltu ajan kuluessa erilaisilla kallisarvoisilla esineillä ikään kuin korostaakseen astian tärkeyttä ja kunnioitettavuutta. Voisi oikeastaan sanoa, että astiaa koristelevat kultaiset reunukset todistavat Valencian graalin aitouden puolesta.
Valencian katedraalin malja on ikäänkuin kaksiosainen. Varsinainen astia seisoo kultaisen ja yksityiskohtaisesti viimeistellyn jalustan päällä. Jalusta on tietysti yksi kristittyjen hartauden tuomista lisyksistä. Mikä sitten on alkuperäinen astia?
Tutkijat ovat yksimielisiä tämän suhteen. Varsinainen tummanvärinen astia on Jeesuksen ajoilta. Alunperin se on muistuttanut mukkia tai koristelematonta kuppia. Niin kupin materiaali kuin sen muotokin edustavat tyypillistä Jeesuksen aikaista korkeamman luokan juoma-astiaa. Malja ei siis ole puuta eikä halpaa metallia. Se on tehty laadukkaalla ja siihen aikaan varmasti kalliilla kivimateriaalilla. Tässä vaiheessa lainaan evankeliumin kirjoittajaa Markusta:
14:13 Niin hän lähetti kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: “Menkää kaupunkiin, niin teitä vastaan tulee mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä.
14:14 Ja mihin hän menee, sen talon isännälle sanokaa: ‘Opettaja sanoo: Missä on minun vierashuoneeni, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?’
14:15 Ja hän näyttää teille suuren huoneen yläkerrassa, valmiiksi laitetun; valmistakaa meille sinne.”
Luukas puolestaan kirjoittaa samasta tapahtumasta näin “…Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa.”
Jeesus on siis evankeliumien mukaan viettänyt viimeistä ehtoollista henkilön luona, jolla on ollut sen verran tilaa omassa talossaan, että hän pystyi lainaamaan opetuslapsille yläkerrasta suuren ja aterioiville varustetun huoneen. Viimeisen aterian isäntä on ollut varakas henkilö, kenties yksi niistä, jotka avustivat Nasaretin opettajaa omilla varoillaan. Tällöin Jeesulsen käyttämän maljan arvokkuus ei yllätä vaan pikemminkin se on evankeliumien kanssa varsin hyvässä sopusoinnussa.
Lentoasenalla pystyy vielä kirjoittamaan, mutta lähteiden etsintä käy todella vaikeaksi. Palaan siihen pian!
Opus Dei Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 11.11.06
Posted by Javi Salazar in Katolinen kirkko, Opus Dei.1 comment so far
Viime viikon ylioppilaslehdessä ilmestyi laaja artikkeli aiheena Opus Dei Suomessa. Toimittaja Joanna Palmén keskittyy Suomessa tapahtuvan toiminnan esittämiseen. Palmén kävi henkilökohtaisesti Helsingin Opus Dein keskuksissa tutustumassa toimintaan paikan päällä, mikä on rehellistä. Ihan asiallinen juttu, vaikka itse en ole mikään Ylioppilaslehden ihailija, ehkä pikemminkin päinvastoine
Hiljaiset palvelijat -artikkelin voit lukea Ylioppilaslehden nettisivuilta (suora linkki tässä).
