En ole pitkään kirjoittanut. Päätin pitää blogin suhteen ‘sapattivuoden’ ja palata taas uusin ajatuksin kesän jälkeen. En voinut kuitenkaan olla kirjoittamatta, kun törmäsin mahtavaan uutiseen: paavi Benediktus XVI on päättänyt sallia käärinliinan näyttämisen yleisölle keväällä 2010. Viime vuosisadalla tämä tapahtui ainoastaan 4 kertaa, joten kannattaa nyt järjestää lomamatkan Torinoon kevääksi 2010!

Esitystä saa ladata ja käyttää ihan vapaasti omia esityksiä varten. Viimeiseen slideen olen koonnut muutamia linkkejä, joista saa runsaasti lisätietoa aiheesta.

Pyhän maan merkittäviin kristillisiin kohteisiin on vuosisatojen kuluessa noussut mahtavia kirkkoja, joilla kristityt ovat halunneet korostaa kyseisten paikkojen historiallista tärkeyttä. Usein nämä suurikokoiset temppelit on pystytetty paljon vanhempien kirkkojen tilalle, jotka taas olivat aikoinaan peittäneet kenties varhaiskristillisiä rakennuksia. Niin on ainakin käynyt Nasaretissa, siinä paikassa, jossa tradition mukaan enkeli Gabriel ilmestyi neitsyt Marialle.

Ajattelin kirjoittaa itse siitä, mutta kaivauksista vastuussa olevat fransiskaanit osaavat esitellä paremmin Kannattaa tutustua –> Basilica of the Annunciation, Archaeological Excavations

Tästä voit ladata kyseisen esityksen omalle tietokoneelle. Jos vaikuttaa hyödylliseltä, materiaalia saa vapaasti käyttää.

Kevät oli muuten todella antoisa ja tapahtumarikas, ei siinä mitään pahaa vaan päinvastoin. Nyt kesä ja syksy tarjoavat varmasti paremmin aikaa… Sen verran, että voisin kirjoitella useamminkin, vaikken varmasti niin usein kuin toivoisin.

Hyvää ja tervettä kesää!

Vuoden 1939 Herculanus nimisessä kylässä tapahtunut arkeologinen löytö viittaa Uuden testamentin historialliseen uskottavuuteen. Herculanus sijaitsee lähellä Vesubio tulivuorta. Vesubion kuuluisan purkauksen seurauksena vuonna 79 myös Herculanus vaurioitui pahasti. Vuonna 1939 tehdyissä kaivauksissa löydettiin kartanon palvelusväen huoneistosta seinä, johon oli aikoinaan rakennettu ikään kuin rukoustaulun. Taulun ainoa uskonnollinen symbooli oli risti.

Kun ottaa huomioon Vesubion purkauksen tapahtuneen v. 79, löytö on vartenotettava todistus kristittyjen levinneisyydestä Italiaan asti varhaisessa vaiheessa.

Israelissa arkeologit ilmoittavat löytäneensä kuningas Herodes suuren haudan. Hauta on löydetty Herodekses palatsialueelta Jerusalemin eteläpuolelta. Näin uutisoi tänä aamuna YLE.fi. Voit lukea koko uutisen tästä.

Herodeshan käski surmata evankeliumin mukaan Bethlehemin lapset saatuaan tietää Messiaan syntymästä…

Joka tapauksessa. Kun kristinuskon historiaan paneutuu kunnollisesti, 1900 -luku hämmästyttää. Arkeologian tuoma tietämys sinä ajanjaksona on yksinkertaisesti tyrmäävä. Erilaiset arkeologiset löydöt ovat kerran toisensa jälkeen vahvistaneet 2000 vuotta vanhoja kristillisiä uskomuksia ja traditioita, sekä samalla kumonneet kertaheitolla 1700- ja 1800 -lukujen epäilijöiden teorioita. Esittelen lähiviikkoina seitsemän 1900 -luvun merkittävää arkeologista löytöä. Merkittävällä en tarkoita suuremmoista tai mahtavaa vaan pikemminkin kristinuskon historiallisuuden kannalta tärkeää.

Vuonna 1920 Bernard Grenfell löytää Egyptin autiomaasta papyruskäärön. Käärö päätyi John Rylandsin krijastoon, josta C. H. Roberts saa sen käsiinsä. Tutkittuaaan käärön tekstiä Roberts sai todeta sen sisältävän osan Johanneksen evankeliumista (Joh. 18, 31-33. 37-38). Hämmästyttävintä tutkimuksissa oli kuitenkin papyruksen ikä, sillä se oli siihen asti vanhin tavattu Uuden testamentin käärö (kirjoitettu v. 100-125). Tutkijat kutsuvat tätä papyrusta nimellä P52.

P52 sisälsi siis osan Johanneksen evankeliumista. Monet kristinuskoon kriittisesti suhtautuvat tutkijat olivat siihen väittäneet, että Johanneksen evankeliumi olisi kirjoitettu vuosina 150-200 tai jopa myöhemminkin, mikä selittäisi heidän mielestään kyseisen evankeliumin vahvan käsityksen Kristuksen jumaluudesta (selvästi vahvempi kuin muissa evankeliumeissa). Väitettiin, että ‘Kristus-Jumala -myytti’ olisi kehittynyt vähitellen vuosien kuluessa, joten Johanneksen evankeliumin kuului olla luonnollisesti myöhäinen sen kirjoutusvuoden suhteen.

Kaikki Johanneksen evankeliumin ympärille viritetyt teoriat kaatuivat hetkessä payruksen P52 myötä. Jeesuksen Kristuksen jumaluus oli jo näin ollen keskeinen osa kristinuskoa apostoleiden aikoihin vuoden 100 tienoilla.

Aiemmin olen useaan otteeseen käsitellyt Torinon käärinliinaa, jota uskovaisten keskuudessa yleisesti pidetään Jeesuksen Kristuksen käärinliinana. Kyseiseen kankaaseen on tietysti tarttunut vainajasta verta. Käärinliinan miehen lukuisista haavoista on juutalaisille ominaisesta oljyillä puhdistamisesta huolimatta vuotanut runsaasti verta vielä tunteja kuoleman jälkeen. Käärinliina on sikäli mielenkiintoinen, että kankaaseen ei ole jäänyt ainoastaan miehen kuva, vaan siihen on myös tarttunut verta, monenlaista siitepölyä (http://www.shroudstory.com/pollen.htm), erilaisten Palestiinan alueelle tyypillisten kukkien jälkiä…

Kankaan veri kuuluu veriryhmään AB (Pierluigi Baima-Bollonen tutkimus, 1998), joka on aika yleinen juutalaisten ja yemeniläisten keskuudessa mutta muuten itse asiassa harvinainen. Maailman väestöstä ainoastaan 3% kuuluu veriryhmään AB.

Suosittelen aiheeseen liittyen seuraavaa sivustoa: http://www.shroudofturin4journalists.com/pathology.htm

Lopuksi ihan muuten vaan ajatus, joka juolahti muutama viikko sitten mieleen. The Passion of the Christ -elokuvaa on usein kritisoitu siitä, että olisi liioitellut raakuudessa ja Jeesuksen kärsimyksissä. Elokuva on ehkä ylirealistinen näyttäessään Jeesuksen kidutuksen prosessia. Silti olen aina ollut sitä mieltä, ettei se liioittele oikeastaan lainkaan. Pikemminkin päinvastoin! Ja jos et usko, katso elokuva uudelleen ja muista laskea kuinka monta ruoskaniskua Jeesus saa ruoskimisen aikana. Muistaakseni sotilaat laskevat n. 50 iskua. Käärinliinan tutkimukset taas viittaavaat siihen, että iskuja olisi ollut yli 100! Niinpä ruoskimisen olisi pitänyt olla elokuvassa tuplasti pitempi. Jospa vain tutustuttaisiin faktoihin aina ensimmäisenä

Hyvää pääsiäistä!

 Saatan kirjoittaa tästä lisää, nyt koko juttu tuntuu liian huvittavalta innostuakseni kommentoimaan. Lisätietoja löytyy esim. The Washington Postin artikkelista (The Washington Post, 28.2.2007: ‘Lost Tomb of Jesus’ Claim Called a Stunt – Archaeologists Decry TV Film).

Filmistä sanottu: 

I’m not a Christian. I’m not a believer. I don’t have a dog in this fight. I just think it’s a shame the way this story is being hyped and manipulated -  William G. Dever, who has been excavating ancient sites in Israel for 50 years and is widely considered the dean of biblical archaeology among U.S. scholars.

I’ve know about these ossuaries for many years and so have many other archaeologists, and none of us thought it was much of a story, because these are rather common Jewish names from that period. It’s a publicity stunt, and it will make these guys very rich, and it will upset millions of innocent people because they don’t know enough to separate fact from fiction – Prof. Dever, retired professor of archaeology at the University of Arizona.

The documentary is nonsense – Israeli scholar Amos Kloner, who originally excavated the tomb, in an interview to Jerusalem Post.

Hyped up film which is intellectually and scientifically dishonest – Joe Zias, former curator of archaeology at the Israeli Antiquities Authority.

Filmmakers have set it up as if it’s a legitimate academic debate, when the vast majority of scholars who specialize in archaeology of this period have flatly rejected this. This whole case [for the tomb of Jesus] is flawed from beginning to end – Jodi Magness, an archaeologist at the University of North Carolina at Chapel Hill.