Lokakuun 6. 2009 lukuisissa kansainvälisissä medioissa julkaistiin lehdistötiedote, jonka mukaan italialainen tutkijaryhmä oli onnistunut kokeellisesti osoittamaan, että Torinon käärinliina on keskiaikainen väärennös. Meillä Suomessa asian huomioivat lyhyesti TV-uutiset ja Ilta-Sanomat.
”Ratkesiko käärinliinan arvoitus? Aito pyhäinjäännös vai keskiaikainen huijaus?, otsikoi Ilta-Sanomat ja mainitsi mm., että koetta johtava professori Garlaschelli aikoo esitellä tutkimuksensa muutaman päivän sisällä paranormaalien ilmiöiden konferenssissa.
Mistä kaiken kaikkiaan on kyse?

Italialaisen Pavian yliopiston kemian professori Luigi Garlaschelli ja hänen opiskelijaryhmänsä tekivät kokeen, jolla haluttiin osoittaa, että Torinon käärinliinan kuvahahmo voitiin toteuttaa käyttämällä menetelmiä ja materiaaleja, jotka olisivat voineet olla keskiaikaisen väärentäjän hallussa. Testissä rautaoksidilla (päätä lukuun ottamatta) valeltu koehenkilö pantiin makaamaan alkuperäistä vastaavan kokoiselle pellavaliinalle, joka taputeltiin tämän ylle. Pääkuva tehtiin erikseen kipsivaloksen avulla, joka maalattiin juoksevalla temperavärillä mikä simuloi verta. Se sisälsi 1.2% rikkihappoa veteen sekoitettuna ja lisäksi siinä oli hieman alumiinia ja kobolttia. Keinotekoinen ikääntymisefekti saatiin aikaan kuumentamalla värjääntynyttä liinaa uunissa 215° C kolmen tunnin ajan ja sen jälkeen se vesipestiin koneellisesti. Lopuksi lisättiin veritahroja, palojälkiä ja kosteuslaikkuja alkuperäismallia mukaellen. Oliko tulos identtinen? Italialais-professorin mukaan kyllä.

Tämä tieto nousi parissa päivässä kansainväliseksi uutiseksi. Torinon käärinliinaa käsittelevien internetsivujen määrä kasvoi tuhatkertaisesti noin puolesta miljoonasta viiteen miljoonaan. Sensaatiomaisin uutinen sitten vuoden 1988 radiohiiliajoitustuloksen julkistamisen näytti olevan kyseessä. Sitten tapahtui merkillistä. Parin viikon kuluessa käärinliinaa käsittelevien sivustojen määrä oli jälleen laskenut noin puoleen miljoonaan. Kiinnostus olikin romahtanut, lähes yhtä nopeasti kuin se oli noussutkin. Mitä oli tapahtunut?
Useat käärinliinatutkimuksen asiantuntijat olivat julkistaneet kommenttinsa italialaisen tutkimusryhmän kokeesta, jonka merkittävin ansio oli lopulta vain siinä, että tällä menetelmällä toteutettu käärinliinahahmon reproduktio oli etevin mikä tähän saakka oli onnistuttu toteuttamaan. Kuitenkin kyseessä osoittautui olevan vastaavuus joka korreloi alkuperäisen kuvan kanssa vain näennäisesti ja vain tietyiltä piirteiltään. Torinon käärinliinan lukuisat dimensiot, jotka yhä ovat tieteellinen mysteeri, jäivät tässäkin kokeessa saavuttamatta. Niin kuin lukuisissa muissakin, joita aiemmin on yritetty tehdä.
Barrie M. Schwortz, alan laajimman foorumin, http://www.shroud.com ‘in ylläpitäjä, kommentoi mm. näin:
Toden sanoakseni, en ole kovinkaan hämmästynyt nähdessäni tämän tapaisen jutun nousevan nyt pintaan, kun Käärinliina on tulossa julkisesti taas näytettäväksi puolen vuoden sisällä kaikkine siihen liittyvine mediahuomioineen. Näin näyttää tapahtuvan joka kerta kun sitä julkisesti esitellään. Toisaalta milloin vaan joku tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan vertaisarvioituna jossakin aikakausjulkaisussa Käärinliinasta, asia saa tuskin ripaustakaan huomiota julkisessa mediassa. Ja nyt, taas kerran, joku väittää voivansa ”uudelleentuottaa” Käärinliinan ja ”todistaa” sen keskiaikaiseksi väärennökseksi…Tämän tekijä väittää voivansa tuoda tiettäväksi kaikki asiaan liittyvät detaljit ”viikon sisällä”. Oikeasti tiedemaailmassa tutkija joutuu huolellisesti tekemään erilaisia kokeita, kokoamaan dataa, tekemään johtopäätöksiä, kirjoittamaan asiallisen artikkelin ja alistamaan sen tieteellisen vertaisarvioinnin kohteeksi. Mitään näistä ei tehdä ”viikon sisällä”. Eikä varsinkaan julkaista lehdistötiedotteena, niin kuin tässä tapauksessa on tehty…Kaiken lisäksi tutkija ilmoittaa häpeilemättömästi, että on saanut tutkimustyölleen rahoituksen Italian ateistien ja agnostikkojen yhdistykseltä ja lisää, ettei tämä ole mitenkään vaikuttanut tutkimuksen lopputuloksiin.
Barrie Schwortz huomauttaakin em. pisteliäästi, että tämä on perin erikoinen väite skeptiseltä intressipiiriltä, joka tavanomaisesti kohdistaa sindonologialle eli käärinliinatutkimukselle syytöksen tarkoitushakuisuudesta uskonnollisten tavoitteiden nimissä.

Toiset tutkijat ovat samoilla linjoilla, huokaavat syvään ja levittävät turhautuneina käsiään sen disinformaation edessä, jota media suoltaa niin usein tänä päivänä – ja vain siksi, että päivän ja viikon lehdet saisivat maksimaalisen myyntinsä. Asiallinen tieto syrjääntyy tässä huomiokilpailussa liian helposti. Ja suuri yleisö nielee mieluummin informaatioteknologisen roskaruuan, paskoo sen jäänteet ja odottaa hera kielellä jotain uutta taas tilalle.

Italialaisen tutkimusryhmän koe on nostattanut myrskyn vesilasissa. Sen tulos jää hyvin kauaksi tavoitteestaan. Epäsopivia kiinnikkeitä alkuperäiseen reliikkiin nähden on kasamäärin, eikä niitä ole mahdollista käsitellä tässä yhteydessä kuin vain muutamaan olennaiseen seikkaan viitaten.
1. Vaikka keskiaikainen väärentäjä teoriassa olisi voinut toteuttaa Torinon käärinliinaa vastaavan kuvahahmon siten miten Garlaschellin testi on tehty, on huomioitava ennen kaikkea se, että nykyaikaisella em. metodologiaa simuloivalla tiedehenkilöllä on moninkertainen informaatioarsenaali hallussaan ja lisäksi täsmällinen a priorinen olete siitä mikä on tavoitteena. Hypoteettinen keskiaikainen väärentäjä oli auttamattomasti heikommilla jäillä ja tosiasiassa ideaa hänen kyvystään tuottaa täysin virheettömästi jotakin Torinon käärinliinan kaltaista, voitaisiin pitää suurempana ihmeenä kuin mitä sen sanotaan esittävän.
2. Garlaschellin testitulos on simulaatio, ei korrelaatio. Ero alkuperäiseen on tosiasiassa massiivinen kun yksityiskohtia lähdetään tarkastelemaan. Tieteellistä, vertaisarvioitua tutkimustietoa Torinon käärinliinasta on nykyään aivan valtava määrä. Niissä on käytetty aivan uusimpia monitieteellisiä menetelmiä ja hyödynnetty parhainta huipputeknologiaa. Tulokset ovat lahjomatonta kovien tieteiden faktaa. Kuka hyvänsä voi ne todentaa ja tarkistaa, mikäli halua ja uskallusta tutustua niihin on olemassa. Parin viime vuoden kuluessa edistys on ollut huikea. Nämä testitulokset alleviivaavat ainoastaan yhtä loppupäätelmää: Torinon käärinliina on aito!
3. Garlsaschellin hypoteesi olettaa Torinon käärinliinan olevan maalattu keinotekoinen artefakti. Kaikki uusimmat testit vahvistavat yksioikoisesti sen, ettei sitä ole voitu toteuttaa millään menetelmällä keinotekoisesti. Sen oikea syntymekanismi on yksi tieteen suurimpia mysteerejä.
4. Torinon käärinliinan veri on oikeaa verta (joka on todennettu lukuisissa kokeissa: se sisältää DNA:ta ja kuuluu yleisesti harvinaiseen, mutta juutalaisilla yleiseen veriryhmään AB). Se on läpäissyt kankaan, toisin kuin ohuina pikseleinä aivan kuitujen piripintaan piirtynyt kuva. Mikä tärkeintä, veritahrat olivat kankaalla ensin ja kuvajainen on muodostunut niiden päälle vasta myöhemmin. Verijälkien synty on näin ollen myös vahva indikaattori luonnollisesta muodostumismekanismista, koska taiteilijoilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin piirtää ensin hahmo ja lisätä verijäljet päälle myöhemmin. Torinon käärinliinassa tilanne on päinvastainen.
5. Torinon käärinliinan kuva ei ole syntynyt kankaaseen pintakontaktina, vaan on projektio, jolla on topografiset dimensiot. Toisin sanoen, sen oikeaa ruumista korreloivat yksityiskohdat ilmenevät syvyyssuhteessa täydellisinä niin, että ne tietokoneellisesti kuvattuna saavat aikaan 3-ulotteisen holografin, mitä ei voi syntyä esim. pintakontaktissa muodostuneelle kuvalle, joka lisäksi vääristää ruumiin mittasuhteita täten kuvattaessa koomisesti.

Torinon käärinliinan uusista tieteellisistä tutkimuksista on nyt suomalaisillekin lukijakunnalle saatavilla seikkaperäistä tietoa runsain määrin, vastikään ilmestyneessä kirjassani:
Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa.
Kirjapaja 2009. 435 s.
Valaisevia lukuelämyksiä toivottaen,
Dos. Juha Hiltunen

Turussa 26.11.2009

Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa. Kirjapaja Oy 2009. 435 s.
Tästä aiheesta on oma liite ja historiallinen selonteko.

Ystävällisin terveisin,

Dos. Juha Hiltunen

Viite: kansainvälinen lehdistötiedote, Oct. 6, 2009: Italian scientist reproduces Shroud of Turin

Italialaisen Pavian yliopiston kemian professori Luigi Garlaschellin ja hänen opiskelijatyöryhmänsä koe Torinon käärinliinan kuvahahmon tuottamisesta keinotekoisesti nousi kansainväliseksi uutiseksi lokakuun alussa 2009 Garlaschellin julkistettua testituloksensa lehdistötiedotteena.
Välittömästi Torinon käärinliinaa käsittelevien internetsivujen määrä kasvoi tuhatkertaisesti noin puolesta miljoonasta viiteen miljoonaan. Sensaatiomaisin uutinen sitten vuoden 1988 radiohiiliajoitustuloksen julkistamisen näytti olevan kyseessä. Sitten tapahtui merkillistä. Parin viikon kuluessa käärinliinaa käsittelevien sivustojen määrä oli jälleen laskenut noin puoleen miljoonaan. Kiinnostus olikin romahtanut, lähes yhtä nopeasti kuin se oli noussutkin. Mitä oli tapahtunut?
Useat käärinliinatutkimuksen asiantuntijat olivat julkistaneet kommenttinsa italialaisen tutkimusryhmän kokeesta, jonka huomattavin ansio oli siinä, että sen aikaansaama käärinliinahahmon reproduktio oli etevin mikä vastaavissa testeissä tähän päivään mennessä on onnistuttu tekemään. Kuitenkin kyseessä osoittautui olevan vastaavuus joka korreloi alkuperäisen kuvan kanssa vain näennäisesti ja vain tietyiltä piirteiltään. Torinon käärinliinan lukuisat dimensiot, jotka yhä ovat tieteellinen mysteeri, jäivät tässäkin kokeessa saavuttamatta. Niin kuin lukuisissa muissakin, joita aiemmin on yritetty tehdä.
Barrie M. Schwortz, alan laajimman foorumin, http://www.shroud.com ‘in ylläpitäjä, kommentoi mm. näin:
Toden sanoakseni, en ole kovinkaan hämmästynyt nähdessäni tämän tapaisen jutun nousevan nyt pintaan, kun Käärinliina on tulossa julkisesti taas näytettäväksi puolen vuoden sisällä kaikkine siihen liittyvine mediahuomioineen. Näin näyttää tapahtuvan joka kerta kun sitä julkisesti esitellään. Toisaalta milloin vaan joku tieteellinen artikkeli, joka julkaistaan vertaisarvioituna jossakin aikakausjulkaisussa Käärinliinasta, asia saa tuskin ripaustakaan huomiota julkisessa mediassa. Ja nyt, taas kerran, joku väittää voivansa ”uudelleentuottaa” Käärinliinan ja ”todistaa” sen keskiaikaiseksi väärennökseksi…Tämän tekijä väittää voivansa tuoda tiettäväksi kaikki asiaan liittyvät detaljit ”viikon sisällä”. Oikeasti tiedemaailmassa tutkija joutuu huolellisesti tekemään erilaisia kokeita, kokoamaan dataa, tekemään johtopäätöksiä, kirjoittamaan asiallisen artikkelin ja alistamaan sen tieteellisen vertaisarvioinnin kohteeksi. Mitään näistä ei tehdä ”viikon sisällä”. Eikä varsinkaan julkaista lehdistötiedotteena, niin kuin tässä tapauksessa on tehty…Kaiken lisäksi tutkija ilmoittaa häpeilemättömästi, että on saanut tutkimustyölleen rahoituksen Italian ateistien ja agnostikkojen yhdistykseltä ja lisää, ettei tämä ole mitenkään vaikuttanut tutkimuksen lopputuloksiin.
Barrie Schwortz huomauttaakin em. pisteliäästi, että tämä on perin erikoinen väite skeptiseltä intressipiiriltä, joka tavanomaisesti kohdistaa sindonologialle eli käärinliinatutkimukselle syytöksen tarkoitushakuisuudesta uskonnollisten tavoitteiden nimissä.

Toiset tutkijat ovat samoilla linjoilla, huokaavat syvään ja levittävät turhautuneina käsiään sen disinformaation edessä, jota media suoltaa niin usein tänä päivänä – vain siksi, että päivän ja viikon lehdet saisivat maksimaalisen myyntinsä. Asiallinen tieto syrjääntyy tässä huomiokilpailussa liian helposti. Ja suuri yleisö nielee mieluummin informaatioteknologisen roskaruuan, paskoo sen jäänteet ja odottaa hera kielellä jotain uutta taas tilalle.
Lyhyesti ensinnäkin minkälaisesta testistä on ollut kyse:
Italialaisprofessori väittää voineensa tuottaa Torinon käärinliinan kuvahahmon käyttämällä menetelmiä ja materiaaleja, jotka olisivat voineet olla keskiaikaisen väärentäjän hallussa. Testissä rautaoksidilla päätä lukuun ottamatta valeltu koehenkilö pantiin makaamaan 1:1 pellavakankaiselle liinalle, joka taputeltiin hänen ylleen. Pääkuva tehtiin kipsivaloksen avulla, joka maalattiin juoksevalla temperavärillä simuloiden verta ja lisäksi sisältäen 1.2% rikkihappoa veteen sekoitettuna ja alumiinia sekä kobolttia. Keinotekoinen ikääntymisefekti aikaansaatiin kuumentamalla värjääntynyttä liinaa uunissa 215° C kolmen tunnin ajan ja sen jälkeen se vesipestiin koneellisesti. Lopuksi lisättiin veritahroja, palojälkiä ja kosteuslaikkuja alkuperäismallia mukaellen. Oliko tulos identtinen? Italialaisprofessorin mukaan kyllä, muiden asiantuntijoiden mukaan ei. Ja miksi niin. Koska:

Epäsopivia faktoja verrantoon on kasamäärin, joita ei ole mahdollista käsitellä tässä kuin lyhyesti ja vain muutamaan olennaiseen seikkaan viitaten.
1. Vaikka keskiaikainen väärentäjä teoriassa olisi voinut toteuttaa Torinon käärinliinaa vastaavan kuvahahmon siten miten Garlaschellin testi on tehty, on huomioitava ennen kaikkea se, että nykyaikaisella em. metodologiaa simuloivalla tiedehenkilöllä on moninkertainen informaatioarsenaali hallussaan ja lisäksi täsmällinen a priorinen oletustulos siitä mikä on tavoitteena. Hypoteettinen väärentäjä keskiajalla oli auttamattomasti heikommilla jäillä ja tosiasiassa hänen kykynsä tuottaa absoluuttisen virheettömästi jotakin Torinon käärinliinan kaltaista voitaisiin pitää jopa suurempana ihmeenä kuin mitä sen sanotaan esittävän.
2. Garlaschellin testitulos on simulaatio, ei korrelaatio. Ero alkuperäiseen on tosiasiassa valtava kun yksityiskohtia lähdetään tarkastelemaan. Tieteellistä, vertaisarvioitua tutkimustietoa Torinon käärinliinasta on nykyään aivan valtava määrä. Niissä on käytetty aivan uusimpia monitieteellisiä menetelmiä ja hyödynnetty parhainta huipputeknologiaa. Tulokset ovat lahjomatonta kovien tieteiden faktaa. Kuka hyvänsä voi ne todentaa ja tarkentaa, jos halua ja rohkeutta tutustua näihin faktoihin on olemassa. Parin viime vuoden kuluessa edistys on ollut huikea. Ja mikä tärkeintä, nämä testit tukevat yksiselitteisesti Käärinliinan aitoutta!
3. Garlsaschellin hypoteesi olettaa Torinon käärinliinan olevan maalattu keinotekoinen artefakti. Kaikki uusimmat testit vahvistavat yksioikoisesti sen, ettei sitä ole voitu toteuttaa millään menetelmällä keinotekoisesti. Sen oikea syntymekanismi on yksi tieteen suurimpia mysteerejä.
4. Torinon käärinliinan veri on oikeaa verta (todennettu lukuisissa kokeissa: se sisältää DNA:ta ja kuuluu yleisesti harvinaiseen, mutta juutalaisilla yleiseen veriryhmään AB) ja on läpäissyt kankaan, toisin kuin ohuina pikseleinä aivan kuitujen piripintaan piirtynyt kuva. Mikä tärkeintä, se oli kankaalla ensin ja kuvajainen muodostunut sen päälle vasta myöhemmin. Verijälkien synty on täten vahva indikaattori luonnollisesta muodostumismekanismista, koska taiteilijoilla ei käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin piirtää ensin hahmo ja lisätä verijäljet siihen myöhemmin. Torinon käärinliinassa tilanne on päinvastoin.
5. Torinon käärinliinan kuva ei ole syntynyt kankaaseen pintakontaktina, vaan on projektio, jossa on topografiset dimensiot. Toisin sanoen, sen oikeaa ruumista korreloivat yksityiskohdat ilmenevät syvyydellisesti täydellisinä niin, että ne tietokoneellisesti kuvattuna aikaansaavat 3D holografisen efektin, mitä ei voi syntyä esim. pintakontaktissa muodostuneelle kuvalle, mikä lisäksi vääristää ruumiin mittasuhteita näin kuvattuna suorastaan koomisesti.

Torinon käärinliinan uusista tieteellisistä tutkimuksista on nyt suomalaisillekin saatavilla seikkaperäistä tietoa runsain määrin, vastikään ilmestyneessä kirjassani:
Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden testamentin valossa.
Kirjapaja 2009. 435 s.
Antoisia ja valaisevia lukuelämyksiä toivottaen,
Dos. Juha Hiltunen

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Katolisen_kirkon_ja_paavin_viran_juuret

Ketju on vanha ja paljon on vettä virrannut monessa joessa sen jälkeen. Tutustumatta edes siihen mille foorumille näpyttelen, hieman tarkennusta ja lisätietoja asiaan.

Lainaus: “Martikaisen … esitelmä pidettiin Jyväskylässä syyskuussa 2003, ilmeisesti Vapaa-ajattelijain liiton pyynnöstä (tekstin olen ottanut liiton sivuilta).”

Tähän pieni tarkennus. Esitelmä pidettiin Jyväskylän ev.-lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO ry) kutsusta syksyllä 2003. Nettiin sen vei yksi kuulijoista muistaakseni tekijän luvalla.

Nyt asian suomalaisesta käsittelystä jossa monipuolisesti ansioitunut pfor. em. Martikainen on mukana kannattaa mainita ainakin kaksi asiaa. Uusi päivitys (2007) Martkaisen luennosta Suomen teologisen insituutin (STI) verkkosivuilla, linkki
http://www.teolinst.fi/luennot/files/JNM140307.pdf
Ja lokakuulla ilmestyväksi ilmoitettu uusimman tutkimustuloksen kokoava kirja Juha Hiltunen, Valokuva Jeesuksesta. Kirjapaja 2009. Jouko Martikainen on kirjoittanut kirjan johdannon. Näitä lämpimästi suosittelen jatkopengonnan kohteiksi.

Aihe on tosi mielenkiintoinen ja Javin ehdottama näyttelykin olisi kyllä paikallaan. Maailmallahan niitä näyttää netin mukaan pidetyn runsaasti.

Ystävällisin terveisin

Heikki Lehtimäki
Jyväskylän OPKOn opiskelijapastori 2002-syyskuu 2009

Tervehdys!
Tähän pieni tarkennus.

Olen hätää kärsimässä Skepsiksen käärinliinakeskusteluissa. Mikä on todellista tutkimustietoa, mikä huiuhaata? Jos voisitt osallistua keskusteluun tms. ja korjata virheitäni tai lisätäl ähteitä, keskustelu voisi päästä eteenpäin.
Aloitus on seuraaavassa, mutta siitä on työlästä kahlata jokainen haara läpi. Löytyy selaamalla keskusteluja riittävän pitkälle.
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=277717
Kiittäen Jaakko

Aika mielenkiintoinen tutkimus Da Vinci koodista!

Gnostilaisille teksteille on myös ominaista seuraavat piirteet; gnostilaisuus asetti itsensä korkeampaan asemaan kuin kristinusko sekä gnostilaisuus ei uskonut Jeesuksen olevan Jumala. Nuo edellä olevat seikat jo itsessään todistavat sen ettei gnostilaisapokryfisilla teksteillä voida todistaa Raamatun opetusta, sillä gnostilaisuus asetti itse itsensä kristinuskoa korkeammalle sekä uskominen Jeesukseen tavallisena ihmisenä teki heistä ihmisiä, joilla ei ollut halua Raamatulliseen uskoon, vaan pikemminkin he halusivat todistaa sen vääräksi korottamalla omaa uskontoaan. Näin gnostilaisia tekstejä ei voida mitenkään pitää kristinuskon alkuperäisinä teksteinä tai kristinuskoon kuuluvina teoksina, sillä gnostilaiset pitivät kristinuskoa vihollisenaan ja gnostilaiset pitivät itseään “oikeaoppisina” ja kristinuskoa vihollisenaan. Gnostilaisilla evankeliumeilla ei voida todistaa Raamatullisia asioita ja tapahtumia, koska gnostilaiset evankeliumit kirjoitettiin siinä tarkoituksessa, että niiden kautta vääristettiin Raamattu sekä mustamaalattiin Raamatun henkilöitä kuten Jeesusta Kristusta.

http://koti.phnet.fi/petripaavola/mariamagdaleena.html

http://koti.phnet.fi/petripaavola/Jeesuksenkadonnuthauta.html